tiistai 26. kesäkuuta 2012

Toinen kerta toden sanoo

Kuten tuli todettua, eka kerta ei ollut mulle kovinkaan hyvä kokemus. Pitkään mietin, mitä niitten kynsien kanssa tekisin. Samaan paikkaan en halunnut enää mennä. Miksi se asia siitä muuttuisi, jos sama tyyppi tekisi uudelleen rumat ja huonot kynnet. Mulla olisi kuitenkin edelleen rumat ja huonot kynnet. Ajattelin jo, että tässä oli kahdet kynnet samalla kertaa; ensimmäiset ja viimeiset.
Ratkaisu tulikin erittäin yllättävältä taholta: Elämäni Suurin Rakkaus tiesi kynsien laittajan. Wuhuu !!! Mies kyllä ratkaisee pahojakin naisten ongelmia, jos se vaan ehtii kaikilta ajatuksiltaan oikein ajatella.
"Tekeekö se geeli- vai akryylikynsiä?" Vastauksena hämmästynyt ilme... "Onko sillä itellä rakennekynnet?" *vaivautunutta kiemurtelua* "No, voitko pyytää sen sähköpostiosotteen, ni mä kysyn ite!?!" -Joo. "Kiitos."
Ja niinpä maaliskuun lopulla muutaman sähköpostiviestin jälkeen, mulla oli kynsienlaittoaika sovittu huhtikuun puoleen väliin. Ja vihdoin mulla oli myös kynsilakkasähköpostiystävä, joka jaksaa loputonta ajatustenvaihtoa kynsistä ja kynsilakoista, pikakuivattajista, eBaysta, ja kaikesta niihin liittyvästä. Ja kaikesta muustakin. Mahtavuutta. Kiitos Piia! Sä oot ihan parhautta. =)
Sateinen lauantaiaamu 14.4. mies autoon ja matkaan. Iltapäivällä kotio tullessa mulla oli matkassa ihanat uudet geelikynnet. Tilasin alunperin ihan perustipit, koska edellisiä liloja glittereitä oli niin hankala peittää ja ne näytti mun mielestä tyhmältä kynnen alta katsottuna. Ainakin niissä kynsissä, missä oli tippi rakennettu pelkällä kirkkaalla geelillä ja glitterit näkyi kynnen läpi.
Siinä vaiheessa, kun mun eteeni leväytettiin lilat tipit, sillä ei niin kovin paljoa enää ollut väliä, miltä ne näyttää alapuolelta tai saako ne lakalla piiloon. Ihan sama, lilaa pitää olla. Ehdottomasti.
Joku ystävä sanoi joskus, että mulle saa myytyä mitä vaan, jos sen pakkaa lilaan pakettiin. Saattaa hyvin pitkälti pitää paikkaansa. Ehkä. ;D


Elämäni Suurimman Rakkauden näkemys kynsien kuvaamisesta. Kiitos rakkaani <3 MRS
Kuva ei ole kynsille eduksi, kun eihän noita voinu muuta ku ihailla. Rakkautta.

2 kommenttia:

~Piia kirjoitti...

Kiitos vaan itsellesi K.Kynsilakka :) Mukavaa oli löytää ihminen elämäänsä johon on sama hulluus iskenyt. Paitsi että mä tykkään vihreästä ;)

Lila Lakka kirjoitti...

=)
Joo, ei se haittaa, mullaki on toi värirajoittuneisuus, ni kai värien kaa voi olla jotain muitakin syndroomia... ;D