Eka kerta

Mietin ja harkitsin rakennekynsiä 2-3 vuotta, koska omat kynnet menee joka talvi huonoon kuntoon, katkeilee, murtuu ja liuskottuu luonnollisesti kuivuudesta. Tietysti pahimmat vauriot tuli aina kynnen reunaan kynsipedin puolelle, mikä on erittäin kivuliasta ja hankala korjata. Lisäksi vaurion ylikasvaminen ottaa aikaa, että kynnen saa ylipäätään niin pitkäksi, että vauriokohdan saa leikattua pois. Tämänhän me kaikki tiedämme. Minulla se oli joka talvinen ongelma, ja kynsienlakkailuinnostus yleensä lopahti talven aikana.
Googlailin rakennekynsien laittajia ja tietoja rakennekynsistä siis vuosia, ja päätös geelikynsien hankkimisesta viimein kypsyi. Mietin vain, mihin varaan ajan.
Olin liittynyt oman kylän hyvinvointikeskuksen kanta-asiakkaaksi jo aikaisemmin ja heiltä tuli loppuvuodesta 2011 ilouutisena sähköposti, että heillä aloittaa kynsiteknikko vuoden alusta. Jippii!!! Mikä sen helpompaa kuin saada kynnet omalla kylällä hoidatettua. Tilasin ajan, koska laiton sai nyt kanta-asiakashintaan. Mahtavaa...
Geelikynnet muoteilla lilojen glitteriranskiksien kera saapuivat kynsilleni tammikuun lopussa 2012. Ihanaa. Seuraavalla viikolla katkesi jo ensimmäinen kynsi. Kerran sänkyä pedatessa oli täysin huomaamattani pudonnut sängyn alle koko geeli yhdestä kynnestä. Silloin kynsillä oli punainen lakka ja huomasin sängyn alla punaisen täplän ja ensimmäinen järkyttävä ajatus oli, että joku kissoista vuotaa verta. No ei ollut veripisara, ei, vaan punaiseksi lakattu geelikynsi. Hyvin nopeasti puolet kynsistä oli katkennyt, irronnut kokonaan tai haljennut niin pahasti, että jokunen geeli piti viilata kokonaan irti.
Myöhemmin kuulin kampaajaltani, että kyseinen kynsienlaittaja ei ole kynsiteknikko vaan opiskelija. Lisäksi kyseinen hyvinvointikeskus mainosti heti "kanta-asiakastarjouksen" loputtua kynsien laittoa 20 euroa halvemmalla kuin tämä ns. kanta-asiakastarjous. Törkeää. Olisi pitänyt mennä hakemaan rahat takaisin. En kuitenkaan koskaan palannut kyseiseen puotiin.