torstai 15. marraskuuta 2012

Lisää lääkettä

Tää päiväkirjamerkintä on täysin asian vierestä. Tai no, miten sen asian sitten kukin tulkitsee. Varaan edelleen itelleni vapauden kirjailla omaan kynsilakkapäiväkirjaani mitä ite haluan. Ihan parasta lääkettä kuitenkin syysmasennukseen pörrätä kauppakeskuksessa jonkun ihanan ihmisen kanssa.
Lokakuussa piipahdin Suvi suloisen kanssa Stockan Hulluilla päivillä Itäkeskuksessa. Kynsiin liittyvää asiaa ei kyseiseltä reissulta mukaan tarttunut, mutta jotain pientä kuitenkin.


Palmolive Lavender & Chamomille -käsisaippua. Ostopäätökseen ei tietysti yhtään vaikuttanut se, että kyseinen saippua on lilaa...
Miehelle Doven dödö. Jos tuo on juurikin parhaillaan käytössäoleva, en pysty suosittelemaan tuoksunsa puolesta. Onneksi se kuulema on jo lopuillaan, ettei tartte haistella sitä enää pitkään.
Kyseisestä ostostelutapahtumasta ja dödöstä voin vielä kertoa sen verran, että ne olisivat olleet seinän takana Anttilassa halvempia... hmpf...


Gabrielle "Coco" Chanelista kertova kirja. Muistelisin, että telsusta tuli taannoin kyseisestä neitokaisesta kertova minisarja, jonka siis olen nähnyt, että Coco Chanelin elämästä on jonkunlainen käsitys. Tämä piti kuitenkin saada.

Kissa nukkuu

Siirrytään vielä kauemmas asiasta. Eräänä aamuna menin töihin ja työhuoneeni ovea avatessa huomasin heti, että huoneessani oli käynyt joku, koska ovi ei ollut vedetty lukkoon asti. Olen siis varsinainen salapoliisi ja päättelykykyni on pettämätön...
Siellä nukkui kissa näytön päällä. Onnistuin sen jo pudottamaan pöydän taakse ja kissan korvasta murtui palanen. Täytyy ottaa joku päivä harmaa lakka mukaan ja peittää tuo kolhu. Tosin se ei livenä näy noin räikeästi.
Nokkelimmat saattaa jo arvata, että ei tuo kissa sinne ollut omineen kömpinyt nukkumaan, vaan työkaverini oli sen löytänyt kierrätyskeskuksesta ja nappasi mukaansa mua aatellen. Eiköstä vaan ollutkin kaunis ajatus !!!
Kiinnitin sen näyttöön kaksipuoleisella teipillä suurempien vahinkojen välttämiseksi.
On siinä sitten kissan turvallisempi nukkua.


Tämä on lila muropurkki, eikä se liity mihinkään mitenkään. Aikoinaan oli tarjous, että ostaessa kaksi pakettia muroja, saa säilytyspurkin kaupan päälle.
Kiitos rakas muropurkki, palvelit minua uskollisesti, mutta nyt sinun on aika lähteä uuteen kotiin.
No siis, totta puhuen kyseinen purkki oli nököttänyt keittiön työtasolla pölyttymässä käyttämättömänä sen aikaa, mitä se oli meillä ollut. Näin sen kavereita eräässä toisessa kodissa, eikä siellä ollut lilaa purkkia, joten lupasin purkin sinne. Purkki pääsee siis juurikin tänään uuteen kotiinsa.

Näin se voi lilakin esine joutua lähtemään lilahullun elämästä. Elämä on täynnä yllätyksiä.

Ei kommentteja: