Olin ylitsepääsemättömän valinnan edessä. Tai oikeastaan ei ollut ees mitään, mistä valita.
Samaan aikaan kaikki vaihtoehdot käytettävissä, mutta mikään ei vaan saanut mua innostumaan.
Meinasin jo poistaa koko Greigerin, että pääsen suttaamaan erään kynsilakkaystävän toivomaa lakkaa, mutta viime hetkellä sain ajatuksen ja sitä lähdin toteuttamaan: Jolly Jewelsit !!!
Seuraava vaikea valinta, mitkä kaksi Jollyä valitsen. Omistamastani kuuden porukasta lähti testiin lopulta pitkällisen vertailun jälkeen 105 ja 110.
Kumpikin oli varsin positiivisia lakkausyllätyksiä. Glitterit nousivat hyvin pullosta ja asettuivat ihan kivasti kynnelle, eivätkä jääneet pahasti repsottamaan suuntaan ja toiseen.
Suttasin kuitenkin kaksi kerrosta, koska voin ja halusin. Miksi sitä pitäisi jotenkin selittää.
Täytyy kyllä edelleen ihmetellä, miten lila ja vihreä tykätään yhdistää. Olisivat laittaneet vaikka jotain söpsää vaaleanpunaista tai räväkkää pinkkiä glitteriä vihreiden tilalle. Mutta joskus Lilan täytyy tehdä kipeitä ratkaisuja ja tässä tapauksessa kestää kynsillään vihreitä glittereitä lilan tähden.
Ilman vihreää se voisi olla mun lemppari.
Laitoin enemmän kuvia kuin normaalisti, koska halusin ja voin.
Glitteri on vaan niin ♥. Lila laavs. =D
PS. Keksin ehkä, miten saan Greige Gardens -päiväkirjamerkinnän kuvat elävämmän näköisen ihon ja leimauksen kanssa postaukseen. Tuhersin niitä paikalleen eilen illalla. Jos postauksessa näkyy tyhjiä kuvien paikkoja, kuvien siirto on vielä kesken tai siirto ei ole onnistunut.
Käy kuitenkin kurkkaamassa. =)
Täydellistä lilaa lakkaa etsiessä lakkahylly toisensa jälkeen on täyttynyt pikkuhiljaa oudosti myös muun värisistä lakkapulloista. Onkohan sitä täydellistä lilaa lakkaa olemassakaan...
keskiviikko 22. toukokuuta 2013
tiistai 21. toukokuuta 2013
Johan on lakkamarkkinat
Jaajaajaa, jokunen kynsilakkaostos tähän väliin.
Niitähän riittää... ;D
Kirpan edellisestä (vai sitä edellisestä) huutiksesta onnistuin kahmimaan lakkakokoelmaani ensimmäiset Catherine Arleyt. Luonnollisesti kuvasta keskimmäinen mua kiinnosti enemmän, mutta koska kaksin aina kaunihimpi, huusin tuon punaisen sen kaveriksi.
Samalla myyjällä oli tuo Orly myynnissä, niin se lähti samoilla posteilla mukaan.
Joo, se on AINA säästöä ostaa vielä yksi kynsilakka... ;D
Kirpalta Gabrini ja Trindit. Gabrini on vallan suloinen hopeanharmaa miniglitteri, joka oikeassa valaistuksessa kimaltelee sateenkaaren värein. Just Lilan makuun kimallusta.
Cuticle Balsamia oon hölvännyt jo yhden pullollisen, ja oon kovin tykästynyt aineeseen. Suosittelen lämpimästi, kuten muitakin Trindin hoitotuotteita. Tätä tököttiä ei tartte pestä pois ennen kynsien lakkaamista. Yleensä kynsilakanpoiston jälkeen pesen kädet Fairylla huolellisesti kynsiharjan kanssa, teen kätösille Trind-hoidon, eli Cuticle Removerilla kynsinauhat kuriin, jonka jälkeen huolellinen käsien pesu. Nail Balsamia kasvurajalle, mitä siellä sattuu olemaan omaa kynttä kulloinkin näkyvillä. Juuri huollon jälkeen jätän Nail Balsamin väliin. Ja viimeiseksi hölvään Cuticle Balsamia leveästi kynsinauhoille ja jopa kynnen alle. Cuticle Balsam imeytyy tosi nopeasti, ja loput hieron kynsinauhoille, kynsinauhat tykkää verenkierron vilkastumisesta ja kynnet kasvaa iloisesti.
Sitten kynnet ovatkin valmiit vastaanottamaan aluslakan.
Hand Repair on ihanan luirua ja nopeasti imeytyvää käsivoidetta. Juurikin sopivaa käsilaukkukamaa. Ja tämä suloinen miniyksilö on vain 25 ml, joten lähtee juurikin nyt käsilaukkuvoiteeksi, kun edellinen Oriflamen 30 ml minituubi alkaa olla jo tyhjä.
OPIssa on pientä glitteriä, josta en päässyt itseni kanssa yksimielisyyteen, onko se itsessään sinistä, vihreää ja ties minkäväristä, vai heijastaako se ympäristöstään eri värejä. Sehän selviää aikanaan, kunhan pääsen sitä testaamaan kunnolla.
Kyseinen MO on ollut himotuslistallani jo pitemmän aikaa. Pitempään kynsilakkapäiväkirjaani lukeneet tietää, että mulle jää jatkuvasti joku lila lakka pyörimään mieleeni, enkä saa sitä mielestäni kunnes se on kotona. Edellisen lilan lakan tuskani helpotti ihana Teanna Saffronilla, jota muuten en vieläkään ole saanut kynsille asti. *Lila häpeää* =D
Nooh, essence on violettia glitteriä, sitä tuskin tarttee sen kummemmin selittää, miksi tämä kaunokainen muutti meille.
Jaaha, että cremeä CC:ia... Nää on varmasti hankittu ennen viimeisintä tikutussessiota. Tikutin nimittäin CC:ja, ja meinasi mennä taju ja hermo CC:n cremejen kanssa, kun ajattelin, että sipasen ne äkkiä tikuille, ja pääsen projektissa eteenpäin. Ja kissanvillat. Niitähän saa kerrostaa ja kerrostaa ... vielä vähän kerrostaa ... ja vielä pari kerrosta. Voimajuomasta huolimatta alkoi henkeä ahdistaa ja vanne kiristyi pään ympärillä. Siis ihan totta, voiko ne kaikki cremet olla noin h***etin huonoja?
Siinä ne nyt kuitenkin pönöttävät ja lila jää omaan hyllyyn, muista en osaa sanoa.
ChG nyt ainakin on laatulakkaa. Voi miten ihanan sävyisenä tuo Something Sweet kuvassa esittäytyy, mutta se on kyllä livenä paljon enemmän vaaleanpunainen.
Kahdesta jälkimmäisestä varmaan ainakin toinen lähtee uuteen kotiin, täytyy aloittaa ChG-tikutusurakka ja katsoa, mitä hyllyyn oikein onkaan kertynyt. Kauniita sävyjä jokainen, mutta noita hempeitä vaaleanpunaisia tulee niin harvoin käytettyä, ja kun käytän, peitän sen hempeyden kuitenkin jollain räväkällä glitterillä. Glitteri = ♥
Huomasin muuten tota kuvasta, että jokaisessa putelissa on hieman toisistaan poikkeava tuo painatus. Onkohan ChG:lla sama homma kuin esim. Arabian posliinitehtaalla, että tuosta painatuksesta voi päätellä pullon valmistusvuoden. Pitäisi saada käsiin sellainen kuvasto. Ihan vaan itseään hauskuuttaakseen... =D
Niitähän riittää... ;D
Catherine Arley 675 ja 666
Orly Unlawful
Kirpan edellisestä (vai sitä edellisestä) huutiksesta onnistuin kahmimaan lakkakokoelmaani ensimmäiset Catherine Arleyt. Luonnollisesti kuvasta keskimmäinen mua kiinnosti enemmän, mutta koska kaksin aina kaunihimpi, huusin tuon punaisen sen kaveriksi.
Samalla myyjällä oli tuo Orly myynnissä, niin se lähti samoilla posteilla mukaan.
Joo, se on AINA säästöä ostaa vielä yksi kynsilakka... ;D
Gabrini 365
Trind Cuticle Balsam ja mini-Hand Repair
Kirpalta Gabrini ja Trindit. Gabrini on vallan suloinen hopeanharmaa miniglitteri, joka oikeassa valaistuksessa kimaltelee sateenkaaren värein. Just Lilan makuun kimallusta.
Cuticle Balsamia oon hölvännyt jo yhden pullollisen, ja oon kovin tykästynyt aineeseen. Suosittelen lämpimästi, kuten muitakin Trindin hoitotuotteita. Tätä tököttiä ei tartte pestä pois ennen kynsien lakkaamista. Yleensä kynsilakanpoiston jälkeen pesen kädet Fairylla huolellisesti kynsiharjan kanssa, teen kätösille Trind-hoidon, eli Cuticle Removerilla kynsinauhat kuriin, jonka jälkeen huolellinen käsien pesu. Nail Balsamia kasvurajalle, mitä siellä sattuu olemaan omaa kynttä kulloinkin näkyvillä. Juuri huollon jälkeen jätän Nail Balsamin väliin. Ja viimeiseksi hölvään Cuticle Balsamia leveästi kynsinauhoille ja jopa kynnen alle. Cuticle Balsam imeytyy tosi nopeasti, ja loput hieron kynsinauhoille, kynsinauhat tykkää verenkierron vilkastumisesta ja kynnet kasvaa iloisesti.
Sitten kynnet ovatkin valmiit vastaanottamaan aluslakan.
Hand Repair on ihanan luirua ja nopeasti imeytyvää käsivoidetta. Juurikin sopivaa käsilaukkukamaa. Ja tämä suloinen miniyksilö on vain 25 ml, joten lähtee juurikin nyt käsilaukkuvoiteeksi, kun edellinen Oriflamen 30 ml minituubi alkaa olla jo tyhjä.
OPI I Pink I Love You
Models Own Lilac Dream
essence glitter topper 08 troy
OPIssa on pientä glitteriä, josta en päässyt itseni kanssa yksimielisyyteen, onko se itsessään sinistä, vihreää ja ties minkäväristä, vai heijastaako se ympäristöstään eri värejä. Sehän selviää aikanaan, kunhan pääsen sitä testaamaan kunnolla.
Kyseinen MO on ollut himotuslistallani jo pitemmän aikaa. Pitempään kynsilakkapäiväkirjaani lukeneet tietää, että mulle jää jatkuvasti joku lila lakka pyörimään mieleeni, enkä saa sitä mielestäni kunnes se on kotona. Edellisen lilan lakan tuskani helpotti ihana Teanna Saffronilla, jota muuten en vieläkään ole saanut kynsille asti. *Lila häpeää* =D
Nooh, essence on violettia glitteriä, sitä tuskin tarttee sen kummemmin selittää, miksi tämä kaunokainen muutti meille.
Color Club Revealed, Lavendarling ja Wicked Sweet
Jaaha, että cremeä CC:ia... Nää on varmasti hankittu ennen viimeisintä tikutussessiota. Tikutin nimittäin CC:ja, ja meinasi mennä taju ja hermo CC:n cremejen kanssa, kun ajattelin, että sipasen ne äkkiä tikuille, ja pääsen projektissa eteenpäin. Ja kissanvillat. Niitähän saa kerrostaa ja kerrostaa ... vielä vähän kerrostaa ... ja vielä pari kerrosta. Voimajuomasta huolimatta alkoi henkeä ahdistaa ja vanne kiristyi pään ympärillä. Siis ihan totta, voiko ne kaikki cremet olla noin h***etin huonoja?
Siinä ne nyt kuitenkin pönöttävät ja lila jää omaan hyllyyn, muista en osaa sanoa.
China Glaze Something Sweet,
Strawberry Smoothie ja Naked
ChG nyt ainakin on laatulakkaa. Voi miten ihanan sävyisenä tuo Something Sweet kuvassa esittäytyy, mutta se on kyllä livenä paljon enemmän vaaleanpunainen.
Kahdesta jälkimmäisestä varmaan ainakin toinen lähtee uuteen kotiin, täytyy aloittaa ChG-tikutusurakka ja katsoa, mitä hyllyyn oikein onkaan kertynyt. Kauniita sävyjä jokainen, mutta noita hempeitä vaaleanpunaisia tulee niin harvoin käytettyä, ja kun käytän, peitän sen hempeyden kuitenkin jollain räväkällä glitterillä. Glitteri = ♥
Huomasin muuten tota kuvasta, että jokaisessa putelissa on hieman toisistaan poikkeava tuo painatus. Onkohan ChG:lla sama homma kuin esim. Arabian posliinitehtaalla, että tuosta painatuksesta voi päätellä pullon valmistusvuoden. Pitäisi saada käsiin sellainen kuvasto. Ihan vaan itseään hauskuuttaakseen... =D
maanantai 20. toukokuuta 2013
Viikonlopun terkkusii
Nooh, kerronpa tässä katkelman Lilan viikonlopusta, koska asia huvittaa mua vieläkin.
Sunnuntaina alotin päiväkirjamerkinnän kirjoittamisen tarkoituksena saada se julkaisuun maanantaina. Sattuneesta syystä en saanut sitä kirjoitettua alkua pitemmälle sunnuntaina, sillä tuli "vähän" muuta puuhaa. Siitä päiväkirjamerkinnästä siis enemmän huomenna...
Olin ottanut jo aikaisemmin kuvat valmiiksi ja ne oli (niinkuin aina) nätisti arkistoitu läppärillä omaan kansioonsa otsikoituna päiväkirjamerkinnän kanssa samalla otsikolla, jotta löydän kuvat helposti. Luon läppärille kansioita sitä mukaa, kun keksin mielestäni hyviä otsikoita.
Kansiossa oli kuva, jossa kolme Nubarin kynsilakkaa pönöttää sievässä rivissä. Oletin heti, että ne on hankittu kirpalta, koska kuva oli kirppaostoskuvien joukossa. Laitan kuvatut lakat samaan laatikkoon kuvaamisen jälkeen, jotta löydän ne siitä, kun aloitan kirjoittamisen, ja saan tarkistettua lakkojen nimet. Kyseisestä laatikosta ei sitten kuvan mukaisia Nubareita löytynytkään. Itkin jo miehelle, että mulla on kolme Nubaria hukassa. Mies istui sängyn vieressä rahilla ja minä sängyllä vastapäätä kirjahyllyä, jossa kynsikamani ja uusimmat hankintani sijaitsevat iloisessa sekamelskassa. Postatut, tikutusta oottavat lakat yhdessä laatikossa, uusimmat ostokset parissakin laatikossa, lisäksi sekalainen seurakunta kaikenlaisia laatikoita, salkkuja ja muita koteloita, sekä kynsikoristeille vielä jo aiemmin postattu pakki.
Mies tuumaa, että pitäiskö sulle nyt rakentaa vielä yksi kynsilakkahylly. Vastaan, että joo pitäis, ja osoitan kädelläni kaaressa koko kirjahyllyä, ja tuumaan, että sä et ehkä tiedäkään, kuinka paljon kynsilakkaa tuolla on, ja et ehkä halua välttämättä ees tietää...
Mies lupaa rakentaa uuden hyllyn. =D
Epätoivoinen Nubarien etsintä jatkuu, ja haen jo avuksi otsalampun, jotta näen paremmin kirjahyllyn pimeimpiin nurkkiin. Päätän ryhtyä arkeologisiin kaivauksiin kirjahyllyn uumeniin. Haen ämpäriin mäntysuopaliuoksen ja pölyrätin. Pian sänky on täynnä tavaraa.
Siis OIKEESTI, kuinka paljon tavaraa voikaan mahtua yhteen kirjahyllyyn !?!?!
Mies puhaa omiaan tallissa ja tulee välillä katsomaan lätkää telkusta. Hän on luonnollisesti hyvin ylpeä kirjahyllyn ympäristöön ja sängylle aiheuttamastani sekasorrosta. Mietti ehkä jo, mihin illalla päänsä painaisi nukkumaan mennessä, koska sänky ei todellakaan näyttänyt nukkumisen suhteen kovinkaan lupaavalta... Tuskailen ääneen edelleen Nubarien perään, mies katsoo ymmärtäväisesti, mutta toteaa lopulta, että ei yhtään nyt tiedä, mistä ees puhutaan.
-No niistä kynsilakoista, mitä mä en löydä !!!
-Aijaa, vieläkö sä etit niitä samoja lakkoja kuin aamulla...
-No v***u JOO !!!
Kirjahylly tuli järjestettyä uuteen uskoon, valolaatikko on nyt vihdoin siinä paikalla, missä sen piti alunperinkin olla, mieli on hyvä monen kuukauden aikaansaamattomuuden jälkeen, että oon saanu jotain näkyvää ja konkreettista aikaiseksi. Ehdin siinä ohessa seuraamaan kirpan huutokauppaa ja mikä parasta, sain huudettua itselleni lakan, jota olen pitemmän aikaa himoinnut. Saan sen kätösiini lauantaina. Siis kaikki hyvin Lilalandiassa.
Siinä järjestetty kirjahylly ennenkuin ehdin mennä sieltä mitään penkomaan. Kyseinen hylly olisi tarkoitus hävittää, tai no, uudelleensijoittaa, tai lähinnä sen alaosa, mikä tässä kuvassa nyt ei näy. Kuvassa näkyy hyllyn kolmesta osasta keskimmäinen, ja kummankin puolen osiot ovat saaneet osansa kynsiharrastuksestani. Sattuneesta syystä en niitä nyt kuvaa.
Siniset säilytyslaatikot toiseksi ylimmällä hyllyllä on Ikeasta, ja niitä mulla on neljää eri kokoa. Hyllyn päällä on kuusi laatikkoa, ja neljä laatikkoa oottaa vielä kokoamistaan. Ootan aikaa, jolloin mulla ois oikea kynsinurkkaus, jossa oikea työpöytä ja kyseiset laatikot nätisti pöydän yläpuolella hyllyssä.
Sitä ootellessa...
Niin, ja ne Nubarit... Ne löytyi. Kiva. Ne nimittäin on hankittu Nellyltä, ja ovat siis oottamassa postaamista luonnollisesti siinä laatikossa, missä on muutkin kynsilakkaverkkokaupasta hankitut lakat.
Jos olisin vain muistanut, että ne oli Nellyltä, eikä kirpalta, olisin löytänyt ne heti.
Jos vain olisin alunperin laittanut niistä ottamani kuvan oikeaan kansioon läppärillä, olisin ehkä muistanut, että ne oli Nellyltä, eikä kirpalta.
Jos olisin löytänyt Nubarit heti, nämä hassut sattumukset olisi jäänyt tapahtumatta.
ja tämä päiväkirjamerkintä kirjottamatta.
Jos ne olisivat löytyneet heti, tänään olisi heti aamusta ilmestynyt kynsilakkapäiväkirjamerkintä kynsilakkaostoksistani.
...jos jos jos...
Jos kuva olisi ollut oikeassa kansiossa ja/tai olisin heti muistanut niitten alkuperän, en ehkä olisi saanut vieläkään siivottua kirjahyllyä.
Johtopäätös: onneksi ne Nubarit oli kateissa, koska lopputulos oli erittäin ilahduttava ja mieleinen.
Juuh, Lila on varsinainen harvapää, ja asioilla on aina ainakin kaksi puolta... =D
Mukavaa alkavaa viikkoa rakkaat kurkistelijat! ♥
lauantai 18. toukokuuta 2013
Greige Gardens
EDIT 21.5.2013. Keksin ehkä keinon, millä saan kuvat ladattua elävämmän näköisen ihon ja leimausten kanssa. Jos postauksessa näkyy tyhjiä kuvanpaikkoja, homma on vielä kesken.
Tule toki hetken päästä katsomaan uudelleen. =)
Pidän kovin Sally Hansenin isoista lakkapulloista. Korkista saa hyvän otteen, suti on sopivan leveä ja laatu saa minulta myös kiitosta. Näitä isoja pulloja mulla löytyy hyllystä neljä, kaikki ostettu Prisman alelaarista. Neljä siitäkin huolimatta, että tämä nimenomainen kaunokainen ei enää löydy mun hyllystä. Tämä on taas niitä Lilan klassisia tempauksia, vaihtoon ennenkuin ehtii ite ees kokeilemaan...
Nooh sitähän sattuu, niinkuin on tullut jo monesti todettua.
Sain onneksi uudelta omistajalta luvan testata tämän ennen luovutusta.
Tässä sitten näitä aikaisemmin lupaamiani lumihankea vasten kuvattuja kynsiä.
Kuvasin eräänä aurinkoisena kevättalvisena päivänä, ja varjossa lumihanki tallentui kuviin sinisenä. Näytin miehelle kuvia läppärin näytöltä ja hän ehdottomasti vaati julkaisemaan näitä sinisen lumihangen taustaisia kuvia. Siksipä en tällä kertaa ole kuvia pahemmin rajannut, jotta tuo hauska efekti pääsee kokonaisuudessaan mukaan.
Rupesin siirtämään kuvia Picasaan, ja totesin, että siirtotapa on muuttunut sitten viime näkemän.
Lisäksi kuvat ei näköjään mene enää kansioon siirtojärjestyksessä, eli niitä sai sitten etsiä, kun lisäsin kuviin blogin osoitteen. Ei siinä mitään, sitten selataan enemmän kuvia, mutta lopputuloksena kuvissa värit muuttivat täysin sävyään, ja nuo ylemmät kuvat näyttävät kuin lakka olisi tummansininen, mitä se ei ole. Haluan myös sanoa, että sormeni ei todellakaan ole kuvissa sinisen kirjavat, vaan ihan normaalin ihon väriset. Pöh ja pah, tätä tietotekniikkaa...
Lakan sävy on siis kauniin lilahtavan harmaa. Sisätiloissa se näytti tummemmalta ja päivänvalossa vaaleammalta. Hetken jo harkitsin lakan hankkimista itsellekin, kun niitä Prisman alelaarissa vielä muutama pyörii, mutta lopulta jätin kuitenkin hankkimatta. Liian harmaa.
Todella kaunis lakka, mutta ei ihan just sitä, mitä käyttäisin vielä uudelleen, kun noita sähäköitä ja herkkiä liloja lakkoja tuolta omasta hyllystä kuitenkin riittää yli oman tarpeen.
Joten, toivottavasti uusi omistaja tyksi vaihdokistaan. Mä ainakin tyksin omastani. =)
Tässä vielä vaihdokkaat eli sisko ja sen veli: Delphinium ja Greige Gardens.
Delphinium on ehdottomasti enemmän mun makuuni. Hänestä kuulemme ehkä vielä. =)
PS. Vuonna 1985 päivämäärä 18.5. oli myöskin lauantai. Tuolloin olin vielä nuori ja nätti. Tai no, tällä elämänkokemuksella ja tiedolla aika lapsi vielä, mutta kauhea kiire oli aikuistua. Tänä päivänä tiedän, että elämässä ehtii kyllä olla aikuinen, mutta lapsuus ja nuoruus on yksi ohikiitävä hetki... =D
Tule toki hetken päästä katsomaan uudelleen. =)
Pidän kovin Sally Hansenin isoista lakkapulloista. Korkista saa hyvän otteen, suti on sopivan leveä ja laatu saa minulta myös kiitosta. Näitä isoja pulloja mulla löytyy hyllystä neljä, kaikki ostettu Prisman alelaarista. Neljä siitäkin huolimatta, että tämä nimenomainen kaunokainen ei enää löydy mun hyllystä. Tämä on taas niitä Lilan klassisia tempauksia, vaihtoon ennenkuin ehtii ite ees kokeilemaan...
Nooh sitähän sattuu, niinkuin on tullut jo monesti todettua.
Sain onneksi uudelta omistajalta luvan testata tämän ennen luovutusta.
Tässä sitten näitä aikaisemmin lupaamiani lumihankea vasten kuvattuja kynsiä.
Kuvasin eräänä aurinkoisena kevättalvisena päivänä, ja varjossa lumihanki tallentui kuviin sinisenä. Näytin miehelle kuvia läppärin näytöltä ja hän ehdottomasti vaati julkaisemaan näitä sinisen lumihangen taustaisia kuvia. Siksipä en tällä kertaa ole kuvia pahemmin rajannut, jotta tuo hauska efekti pääsee kokonaisuudessaan mukaan.
Rupesin siirtämään kuvia Picasaan, ja totesin, että siirtotapa on muuttunut sitten viime näkemän.
Lisäksi kuvat ei näköjään mene enää kansioon siirtojärjestyksessä, eli niitä sai sitten etsiä, kun lisäsin kuviin blogin osoitteen. Ei siinä mitään, sitten selataan enemmän kuvia, mutta lopputuloksena kuvissa värit muuttivat täysin sävyään, ja nuo ylemmät kuvat näyttävät kuin lakka olisi tummansininen, mitä se ei ole. Haluan myös sanoa, että sormeni ei todellakaan ole kuvissa sinisen kirjavat, vaan ihan normaalin ihon väriset. Pöh ja pah, tätä tietotekniikkaa...
Lakan sävy on siis kauniin lilahtavan harmaa. Sisätiloissa se näytti tummemmalta ja päivänvalossa vaaleammalta. Hetken jo harkitsin lakan hankkimista itsellekin, kun niitä Prisman alelaarissa vielä muutama pyörii, mutta lopulta jätin kuitenkin hankkimatta. Liian harmaa.
Todella kaunis lakka, mutta ei ihan just sitä, mitä käyttäisin vielä uudelleen, kun noita sähäköitä ja herkkiä liloja lakkoja tuolta omasta hyllystä kuitenkin riittää yli oman tarpeen.
Joten, toivottavasti uusi omistaja tyksi vaihdokistaan. Mä ainakin tyksin omastani. =)
Käytetyt lakat:
IsaDora Second Nail
Sally Hansen Greige Gardens
Seche Vite pikakuivattaja ♥
Tässä vielä vaihdokkaat eli sisko ja sen veli: Delphinium ja Greige Gardens.
Delphinium on ehdottomasti enemmän mun makuuni. Hänestä kuulemme ehkä vielä. =)
PS. Vuonna 1985 päivämäärä 18.5. oli myöskin lauantai. Tuolloin olin vielä nuori ja nätti. Tai no, tällä elämänkokemuksella ja tiedolla aika lapsi vielä, mutta kauhea kiire oli aikuistua. Tänä päivänä tiedän, että elämässä ehtii kyllä olla aikuinen, mutta lapsuus ja nuoruus on yksi ohikiitävä hetki... =D
perjantai 17. toukokuuta 2013
Ongelmapaketteja ja pakettiongelmia
Paljon kun säätää, niin paljon myös sattuu ja tapahtuu.
Suloisen kynsilakkaystäväni painostuksesta ja hänen suosiollisella avustuksellaan minäkin sitten vielä vanhoilla päivilläni sekaannuin FB:n ihmeelliseen maailmaan alkuvuodesta, taisi olla helmikuuta. Siellä erinäisille kirppiksille ja keskusteluryhmiin.
Monenmoiset ihanat lakkalöydöt sieltä olen ostanut ja osallistunut varsin merkillisiin keskusteluihin. Hauskaa porukkaa, ei siinä mitään, terkkusii vaan teille, jotka tunnistaa tai ovat jo tunnistaneet. =D
Varsinaisesti en ole pitänyt kirjaa, kuinka paljon lakkapienokaisia olen sieltä ostanut, ja kuinka monelta ihmiseltä, mutta joiltain on tullut ostettua useamman kuin yhden kerran ja sitten on ihanat kynsilakkaystävät, joiden kanssa pystyy tekemään kauppoja ilman postituksia eli pystyy sopivassa välissä sopimaan treffit ja tapaamaan naamatusten lakkojen tiimoilla. Ja voi siskot, kuinka siinä puhutaan kynsilakkaa. Kerrankin joku keskustelukumppani, joka ei vaihda aihetta tai ala huokailemaan tylsistyneenä. Mahtavuutta!
Nooh, joku vähän heikommin onnistunut kauppa tietysti sekaan mahtuu. Mun kohdalleni on osunut tarkalleen kaksi, mitkä eivät menneet ihan käsikirjoituksen mukaan.
Ensimmäinen epäonninen kauppa tapahtui heti FB-alkutaipaleellani. Aikalailla ensimmäisten ostosten joukossa.
Varasin kolme lakkaa, kaksi Nufua ja yhden essien, ja kyselin postikuluista, että lienee kolmelle lakalle sen 3,30 euroa. Neitokainen vastasi, että postarit on 5 euroa ja jos menee enemmän, hän maksaa erotuksen. Kävin ostokseni maksamassa ja ilmoitin maksetuksi, ihmettelin vielä, miten niin paljon postikuluja voi olla, kun tähän asti on kolme lakkaa tullut 2-postina sen 3,30 euroa. Totesin vielä, että maksu varmasti näkyy nopeasti, koska meillä on sama pankki.
Neljän päivän kuluttua neitokainen kyseli osoitettani, jonka luonnollisesti hänelle ilmoitin vielä saman päivän aikana. Seuraavana päivänä hän ilmoitti, että paketti on lähtenyt, ja postikulut olivat 7,70 euroa maksikirjeenä. Kiittelin postittamisesta ja jäin oottelemaan pakettia jännityksellä, että mitä sieltä tulee reilun kaksi kertaa isommilla postareilla.
Normitoimitusajan jälkeen postilaatikkoon tupsahtikin saapumisilmoitus isokokoisesta kirjeestä. Asutaan sen verran syrjässä, että en ihan joka päivä lähde kylille, ja sillä viikolla en kyseistä pakettia hakenutkaan, vaan nouto jäi seuraavan viikon alkuun, kun oli muutakin asiaa ihmistenilmoille.
Joo, tulihan sieltä koko rahan edestä ... pakkaustarvikkeita. Niin ja ne lakat.
Kuvassa kyseinen mahtilaatikko ja sen kokoa havainnoimassa kaksi Nufua ja essie.
Kuvan lakat ei liity pakettiin millään lailla, eikä niitä vahingoitettu kuvauksissa.
Melkoinen määrä roskaa siis. Ei voi ainakaan huonosta pakkaamisesta voi syyttää, mutta ehkä tää nyt kuitenkin oli pikkuisen yliammuttua. Vai mitä luulet? =D
Vertailun vuoksi yksi kekseliäimmistä pakkaustavoista, miten olen lakkoja nähnyt lähetettävän !!!
Mehutölkki. Mielettömän hieno keksintö. TerQi Mari! =)
Kummassakin paketissa saapui siis kolme normikokoista kynsilakkaa. Toisen postarit 7,70 euroa ja toisen 3,30 euroa. Voihan sen yhdenkin kynsilakan paketoida vaikka kuution laatikkoon, mutta en välttämättä tiedä, kuinka paljon järkeä siinä sitten on.
Toinen ongelma alkoi tuossa kuukausi takaperin eli perjantaina 19.4.
Varasin kirpalta kaksi Nufua ja Nufun kynsinauhaöljyn, kolme pulloa siis. Ja kohta peruin varaukseni. Myyjäneitokainen kommentoi, että hän voisi katsoa niille kimppahinnan, jos ottaisin kaikki, niinpä laitoin neitokaiselle yksityisviestiä, ja hän ehdotti kimppahintaa posteineen, johon suostuin, ja maksoin ostokseni tavanomaisesti samantien heti maksutiedot saatuani.
Tiistaina 23.4. kyselin, onko maksu tullut jo perille, johon neitokainen vastasi, että aamulla oli näkynyt ja hän laittaa paketin matkaan huomenna eli keskiviikkona 24.4.
Seuraavan kerran palasin asiaan tiistaina 30.4. eli viikon päästä ja tiedustelin, onko paketti lähtenyt jo matkaan, kun ei ole näkynyt. Neitokainen ei lukenut viestiäni moneen päivään, ja välillä jo huhuilin häntä YV:llä, mutta ei mitään tehoa.
Perjantaina 3.5. näin kirpan Postia -palstalla toisen neitokaisen huhuilevan samaista myyjäneitokaista, ja laitoin perään oman huhuiluni. Näitä huhuiluja myyjäneitokainen kävi tykkäilemässä, muttei vieläkään vastannut viestiini.
Lauantaina 4.5. hän viimein vastasi, että laittaa paketin postiin huomenna eli sunnuntaina 5.5., jota sitten jäin taas odottelemaan.
Perjantaina 10.5. totesin, että taas yksi viikko kulunut, mutta pakettia ei vaan ole kuulunut. Laitoin myyjäneitokaiselle viestin, jonka hän luki muutaman minuutin sisällä, muttei vastannut mitään. Ilmeisesti hän oli liian kiireinen osallistuessaan samaan aikaan keskusteluryhmän rupatteluihin.
Otin yhteyttä kirpan YP:ään ja kerroin tilanteen. Laitoin vielä yhden viestin myyjäneitoselle, että hänellä on kaksi vaihtoehtoa, joko maksamani summa on mun tililläni tai ostamani lakat meidän postilaatikossa viimeistään tiistaina 14.5., tai menen juttelemaan asiasta poliisille.
Tämä viimein kyseiseen neitokaiseen tehosi, ja lakat tosiaan saapuivat perille ehjänä tiistaina 14.5., paketoimisessa oli vähän toivomisen varaa, mutta onneksi ei tarvinnut enää alkaa rikkonaisten lakkojen puolesta käymään taistelu kyseisen neitoksisen kanssa.
19.4. maksamiani kynsilakkoja ei tosiaankaan oltu lähetetty 24.4., eikä 5.5., vaan 13.5. 1-postina.
Jos tästä nyt jotain opetusta lähdetään etsimään, niin ainakin tiedän, kenen kanssa EN todellakaan enää tee minkäänlaisia kauppoja.
Kissakin väsyi harrastamaan, vaikka urheasti yritti olla apuna, tukena ja turvana. ♥
Suloisen kynsilakkaystäväni painostuksesta ja hänen suosiollisella avustuksellaan minäkin sitten vielä vanhoilla päivilläni sekaannuin FB:n ihmeelliseen maailmaan alkuvuodesta, taisi olla helmikuuta. Siellä erinäisille kirppiksille ja keskusteluryhmiin.
Monenmoiset ihanat lakkalöydöt sieltä olen ostanut ja osallistunut varsin merkillisiin keskusteluihin. Hauskaa porukkaa, ei siinä mitään, terkkusii vaan teille, jotka tunnistaa tai ovat jo tunnistaneet. =D
Varsinaisesti en ole pitänyt kirjaa, kuinka paljon lakkapienokaisia olen sieltä ostanut, ja kuinka monelta ihmiseltä, mutta joiltain on tullut ostettua useamman kuin yhden kerran ja sitten on ihanat kynsilakkaystävät, joiden kanssa pystyy tekemään kauppoja ilman postituksia eli pystyy sopivassa välissä sopimaan treffit ja tapaamaan naamatusten lakkojen tiimoilla. Ja voi siskot, kuinka siinä puhutaan kynsilakkaa. Kerrankin joku keskustelukumppani, joka ei vaihda aihetta tai ala huokailemaan tylsistyneenä. Mahtavuutta!
Nooh, joku vähän heikommin onnistunut kauppa tietysti sekaan mahtuu. Mun kohdalleni on osunut tarkalleen kaksi, mitkä eivät menneet ihan käsikirjoituksen mukaan.
Ensimmäinen epäonninen kauppa tapahtui heti FB-alkutaipaleellani. Aikalailla ensimmäisten ostosten joukossa.
Varasin kolme lakkaa, kaksi Nufua ja yhden essien, ja kyselin postikuluista, että lienee kolmelle lakalle sen 3,30 euroa. Neitokainen vastasi, että postarit on 5 euroa ja jos menee enemmän, hän maksaa erotuksen. Kävin ostokseni maksamassa ja ilmoitin maksetuksi, ihmettelin vielä, miten niin paljon postikuluja voi olla, kun tähän asti on kolme lakkaa tullut 2-postina sen 3,30 euroa. Totesin vielä, että maksu varmasti näkyy nopeasti, koska meillä on sama pankki.
Neljän päivän kuluttua neitokainen kyseli osoitettani, jonka luonnollisesti hänelle ilmoitin vielä saman päivän aikana. Seuraavana päivänä hän ilmoitti, että paketti on lähtenyt, ja postikulut olivat 7,70 euroa maksikirjeenä. Kiittelin postittamisesta ja jäin oottelemaan pakettia jännityksellä, että mitä sieltä tulee reilun kaksi kertaa isommilla postareilla.
Normitoimitusajan jälkeen postilaatikkoon tupsahtikin saapumisilmoitus isokokoisesta kirjeestä. Asutaan sen verran syrjässä, että en ihan joka päivä lähde kylille, ja sillä viikolla en kyseistä pakettia hakenutkaan, vaan nouto jäi seuraavan viikon alkuun, kun oli muutakin asiaa ihmistenilmoille.
Joo, tulihan sieltä koko rahan edestä ... pakkaustarvikkeita. Niin ja ne lakat.
Vähän perspektiiviä
Kuvassa kyseinen mahtilaatikko ja sen kokoa havainnoimassa kaksi Nufua ja essie.
Kuvan lakat ei liity pakettiin millään lailla, eikä niitä vahingoitettu kuvauksissa.
Paketista paljastuu pahvia
ja lisää pahvia
ja kuplamuovia
ja lisää kuplamuovia
ja vihdoista viimein kolme kynsilakkaa
Melkoinen määrä roskaa siis. Ei voi ainakaan huonosta pakkaamisesta voi syyttää, mutta ehkä tää nyt kuitenkin oli pikkuisen yliammuttua. Vai mitä luulet? =D
Vertailupaketti
Vertailun vuoksi yksi kekseliäimmistä pakkaustavoista, miten olen lakkoja nähnyt lähetettävän !!!
Mehutölkki. Mielettömän hieno keksintö. TerQi Mari! =)
Kummassakin paketissa saapui siis kolme normikokoista kynsilakkaa. Toisen postarit 7,70 euroa ja toisen 3,30 euroa. Voihan sen yhdenkin kynsilakan paketoida vaikka kuution laatikkoon, mutta en välttämättä tiedä, kuinka paljon järkeä siinä sitten on.
Nöpökin valitsee mielummin mehutölkkipaketin =D
Toinen ongelma alkoi tuossa kuukausi takaperin eli perjantaina 19.4.
Varasin kirpalta kaksi Nufua ja Nufun kynsinauhaöljyn, kolme pulloa siis. Ja kohta peruin varaukseni. Myyjäneitokainen kommentoi, että hän voisi katsoa niille kimppahinnan, jos ottaisin kaikki, niinpä laitoin neitokaiselle yksityisviestiä, ja hän ehdotti kimppahintaa posteineen, johon suostuin, ja maksoin ostokseni tavanomaisesti samantien heti maksutiedot saatuani.
Tiistaina 23.4. kyselin, onko maksu tullut jo perille, johon neitokainen vastasi, että aamulla oli näkynyt ja hän laittaa paketin matkaan huomenna eli keskiviikkona 24.4.
Seuraavan kerran palasin asiaan tiistaina 30.4. eli viikon päästä ja tiedustelin, onko paketti lähtenyt jo matkaan, kun ei ole näkynyt. Neitokainen ei lukenut viestiäni moneen päivään, ja välillä jo huhuilin häntä YV:llä, mutta ei mitään tehoa.
Perjantaina 3.5. näin kirpan Postia -palstalla toisen neitokaisen huhuilevan samaista myyjäneitokaista, ja laitoin perään oman huhuiluni. Näitä huhuiluja myyjäneitokainen kävi tykkäilemässä, muttei vieläkään vastannut viestiini.
Lauantaina 4.5. hän viimein vastasi, että laittaa paketin postiin huomenna eli sunnuntaina 5.5., jota sitten jäin taas odottelemaan.
Perjantaina 10.5. totesin, että taas yksi viikko kulunut, mutta pakettia ei vaan ole kuulunut. Laitoin myyjäneitokaiselle viestin, jonka hän luki muutaman minuutin sisällä, muttei vastannut mitään. Ilmeisesti hän oli liian kiireinen osallistuessaan samaan aikaan keskusteluryhmän rupatteluihin.
Otin yhteyttä kirpan YP:ään ja kerroin tilanteen. Laitoin vielä yhden viestin myyjäneitoselle, että hänellä on kaksi vaihtoehtoa, joko maksamani summa on mun tililläni tai ostamani lakat meidän postilaatikossa viimeistään tiistaina 14.5., tai menen juttelemaan asiasta poliisille.
Tämä viimein kyseiseen neitokaiseen tehosi, ja lakat tosiaan saapuivat perille ehjänä tiistaina 14.5., paketoimisessa oli vähän toivomisen varaa, mutta onneksi ei tarvinnut enää alkaa rikkonaisten lakkojen puolesta käymään taistelu kyseisen neitoksisen kanssa.
19.4. maksamiani kynsilakkoja ei tosiaankaan oltu lähetetty 24.4., eikä 5.5., vaan 13.5. 1-postina.
Jos tästä nyt jotain opetusta lähdetään etsimään, niin ainakin tiedän, kenen kanssa EN todellakaan enää tee minkäänlaisia kauppoja.
Hyvää viikonloppua kaikesta huolimatta rakkaat ihanat blogi- ja kynsilakkaystäväni!
Nauttikaa helteestä te, jotka sitä kestätte. Minä en ja viihdyn parhaiten ilmalämpöpumpun välittömässä läheisyydessä. ;D
Olkaa varovaisia netin ihmeellisessä maailmassa seikkaillessanne, toivottavasti kyseisenlaista ei satu teidän kohdallenne.
Kissakin väsyi harrastamaan, vaikka urheasti yritti olla apuna, tukena ja turvana. ♥
Nöpö nukkuu... shhhhhhhhhh...
keskiviikko 15. toukokuuta 2013
Huolto ja sen seuraukset
Noniih, jospa palaudun vaihteeksi päiväkirjan aiheeseen eli kynsiin.
Yritän nyt ajantasaistaa viimeisen reilun kuukauden ajalta kynsieni kuulumiset ja lakkaukset.
Luvassa siis lumihankea vasten kuvattuja kynsiä, mutta älä anna sen hämätä, kyllä meilläkin on jo lumet viimein sulaneet. Krookukset ja yhet toiset pienet siniset sipulikukkaset kukkivat aikansa ja ovat nyt jo tältä vuodelta edesmenneet, ja nyt on narsissit kukassa pihalla. Tulppaaneita ja sireenejä tässä oottelen.
Yleensä otan kuvat ennen ja jälkeen huollon, mutta jostain syystä nyt en millään löydä ennen-kuvia. Joten tällä kertaa vain jälkeen-kuvat ja nekin otettu vasta viikon päästä huollosta. o-ou...
Oiken kätösen keskarissa edelleen kirkkaan tipin jämät. Seuraavaan huoltoon kynnet olisi tarkoitus saada viilattua niin lyhyeksi, että tippi poistuu muistojen joukkoon.
Blogihiljaisuuden aikana kädet on olleet hoitamatta ja kynnet enimmäkseen lakkaamatta.
Laitan tähän vielä yhden kuvan, koska toi vasurin etusormi on vähintäänkin epäilyttävän näköinen jo tässä vaiheessa. Sen kohtalosta ja sattumuksista lisää myöhemmissä jaksoissa.
Sitten se hassuin osuus kynsihuollossa. Lahjukset. Valtavan ihanat lahjukset !!!
Tällä kertaa mua ootti törkeän ihanan ällömakea Milka-suklaalevy, jonka taas epähuomiossa ehdin popsia ennenkuin muistin siitä kuvaa ottaa. Lila on sellainen makeanperso. omnomnom...
Suklaan lisäksi jotain vähän kauaskantoisempaa lahjusta.
Korvistellinki. Muutaman parin siihen jo roikottelin noita pidempiä korviksia, jotka ovat tähän asti roikotelleet kynsilakkahyllyn reunassa, koska niitä ei viitsi sulloa mihinkään laatikoihin. Pari kaulakorua ja rannekorua pääsi myös roikottelemaan samaan paikkaa. Siinä sitä on hyvä korujen lepuutella, ja tälle telineelle oli todellista tarvetta. =)
Tää viimeinen asia ei sit varsinaisesti ollut mikään lahjus, kun sen itse rakkaan kynsilakkaystäväni hyllystä bongasin ja anelin itselleni. =D
Olin tämän kaunokaisen bongannut aikoinaan Stockan hulluilla päivillä ihan livenä ja se oli jäänyt lähtemättömästi mieleeni. Valitettavasti ei niin lähtemättömästi, että olisin sen muistanut tehdessäni kynsilakkatilausta. Mutta nyt se on siinä, omassa kynsilakkahyllyssäni kaikessa ihanuudessaan.
Hyvät ystävät, saanko esitellä: OPI I Juggle... Men *rumpujen päristystä*
On se nätti. oooh. Kuulen, kuinka tekin huokailette sen kauneutta.
Livenä se on vielä nätimpi, mutta veikkaan, että sen kauneutta ei saa kynsiltä tallennettua kuviin, niinkuin ei pullostakaan. Nooh, teidän on nyt vaan uskottava, että se on NIIN nätti.
Ehdottomasti aiheuttaa tuijottelua. Niin pullossa kuin varmasti myös kynsillä. ♥
Siispä kiitos ihana rakas paras kynsilakkaystäväni jälleen kerran huollosta ja lahjuksista! ♥
Kunnes jälleen tapaamme. =)
Yritän nyt ajantasaistaa viimeisen reilun kuukauden ajalta kynsieni kuulumiset ja lakkaukset.
Luvassa siis lumihankea vasten kuvattuja kynsiä, mutta älä anna sen hämätä, kyllä meilläkin on jo lumet viimein sulaneet. Krookukset ja yhet toiset pienet siniset sipulikukkaset kukkivat aikansa ja ovat nyt jo tältä vuodelta edesmenneet, ja nyt on narsissit kukassa pihalla. Tulppaaneita ja sireenejä tässä oottelen.
Yleensä otan kuvat ennen ja jälkeen huollon, mutta jostain syystä nyt en millään löydä ennen-kuvia. Joten tällä kertaa vain jälkeen-kuvat ja nekin otettu vasta viikon päästä huollosta. o-ou...
Oiken kätösen keskarissa edelleen kirkkaan tipin jämät. Seuraavaan huoltoon kynnet olisi tarkoitus saada viilattua niin lyhyeksi, että tippi poistuu muistojen joukkoon.
Blogihiljaisuuden aikana kädet on olleet hoitamatta ja kynnet enimmäkseen lakkaamatta.
Laitan tähän vielä yhden kuvan, koska toi vasurin etusormi on vähintäänkin epäilyttävän näköinen jo tässä vaiheessa. Sen kohtalosta ja sattumuksista lisää myöhemmissä jaksoissa.
Sitten se hassuin osuus kynsihuollossa. Lahjukset. Valtavan ihanat lahjukset !!!
Tällä kertaa mua ootti törkeän ihanan ällömakea Milka-suklaalevy, jonka taas epähuomiossa ehdin popsia ennenkuin muistin siitä kuvaa ottaa. Lila on sellainen makeanperso. omnomnom...
Suklaan lisäksi jotain vähän kauaskantoisempaa lahjusta.
Korvistellinki. Muutaman parin siihen jo roikottelin noita pidempiä korviksia, jotka ovat tähän asti roikotelleet kynsilakkahyllyn reunassa, koska niitä ei viitsi sulloa mihinkään laatikoihin. Pari kaulakorua ja rannekorua pääsi myös roikottelemaan samaan paikkaa. Siinä sitä on hyvä korujen lepuutella, ja tälle telineelle oli todellista tarvetta. =)
Tää viimeinen asia ei sit varsinaisesti ollut mikään lahjus, kun sen itse rakkaan kynsilakkaystäväni hyllystä bongasin ja anelin itselleni. =D
Olin tämän kaunokaisen bongannut aikoinaan Stockan hulluilla päivillä ihan livenä ja se oli jäänyt lähtemättömästi mieleeni. Valitettavasti ei niin lähtemättömästi, että olisin sen muistanut tehdessäni kynsilakkatilausta. Mutta nyt se on siinä, omassa kynsilakkahyllyssäni kaikessa ihanuudessaan.
Hyvät ystävät, saanko esitellä: OPI I Juggle... Men *rumpujen päristystä*
On se nätti. oooh. Kuulen, kuinka tekin huokailette sen kauneutta.
Livenä se on vielä nätimpi, mutta veikkaan, että sen kauneutta ei saa kynsiltä tallennettua kuviin, niinkuin ei pullostakaan. Nooh, teidän on nyt vaan uskottava, että se on NIIN nätti.
Ehdottomasti aiheuttaa tuijottelua. Niin pullossa kuin varmasti myös kynsillä. ♥
Siispä kiitos ihana rakas paras kynsilakkaystäväni jälleen kerran huollosta ja lahjuksista! ♥
Kunnes jälleen tapaamme. =)
maanantai 13. toukokuuta 2013
Komuutti tuli taloon
Huhuu, onko täällä enää ketään ??? =D
Ooo... kaikki uskolliset elämäntoverit ja muutama uusi kurkistelija. Ihanaa !!!
Tuli mieleen sanaa ihanaa kirjoittaessani, että kummityttöni sanoi parivuotiaana "ihnanaa".
Hän muutenkin keksi ihan oman suomenkielen. Kissa oli tissa ja pieni oli piemi.
Jouluna hän toivotteli iloisesti kaikille: "Onnea joulua!"
Vähän jo isompana, oisko ollut reilun 10-v, hän tohkeissaan esitteli mulle CD-levyjään ja kertoi innossaan, että isänsä polttaa hänelle niktvistiä. Kummityttö jatkoi touhottamistaan ja lähti hakemaan huoneestaan jotain muuta esiteltävää. Katsoin pöydän ääressä vastapäätä istuvaa ystävääni eli kummityttöni äitiä kysyvästi, joka vastasi katseeseeni, ettei hänellä todellakaan ole mitään hajua, mikä tämä niktvist on. Mietin, että se on varmaan joku uusi nuoriso idoli: Nick Twist, tms.
Joo, ei ollu kyseinen herra. Se oli Nightwish. Ai että naurettiin kun asian laita meille selvisi jossain vaiheessa.
Asiasta kukkaruukkuun, tai siihen komuuttiin nyt lähinnä.
Tarkkasilmäisimmäthän jo ymmärsivät, että kyseessä ei kuitenkaan ole ihan puhtaasti komuutti eli pesupöytä, mutta en tiedä, mikä tämä huonekalu oikein on, joten kutsuin sitä komuutiksi, tai se on vain yksinkertaisesti: "kaunis". Joku huonekalu tämä kuitenkin on, ja löysin sen rakkaan ihanan mieheni kanssa kolutessamme kirpputoreja taas erään kerran. Samalta kirppikseltä mies löysi itselleen erään työkalun, ja lauantaina lähdimme sitä varta vasten hakemaan. Koska ihana mieheni tekee lähestulkoon kaikkensa tehdäkseen minut onnelliseksi, hän lupasi mulle kyseisen huonekalun, koska olin ihan villinä siihen. En ole koskaan nähnyt moista mööpeliä.
Onko sulla mitään tietoa, mikä tämä oikeasti on, ja oletko nähnyt tällaista ennen?
Korkeutta tällä ihanuudella on 61 cm ja päältä koko on 40 x 40 cm.
Kansi avautuu sivulle, ja sieltä paljastuu lokerikko. Lokerikon takareunassa olevan reunasta reunaan ylettävän lokeron syvyys on 16 cm ja pienempien lokeroiden syvyys on 6 cm.
Etureunasta avautuu kaappi klaffinomaisesti.
Lokerikko lähtee kokonaan irti nostamalla ja se pysyy paikoillaan mööpelin sisällä pienten nuppien varassa, eli lokerikon poistaessa, ylhäältä näkee kaapin pohjalle.
Mööpeliin maalipinta oli hieman kärsinyt ja kellastunut, joten eräällä shoppailureissulla muistaakseni Motonetin alelaarista bongaamamme ja mukaan haalimamme spraymaalit pääsivät viimein tositoimiin.
Jos tämä oli ensin "kaunis", nyt se on ihan "superkaunis". Voin kertoa, että ensimmäisen kerran nähdessäni sen maalattuna, mua herkisti taas ihan kyyneliin asti. Nooh, pitemmän aikaa päiväkirjaani seuranneet ei siitä varmaan kovin suuresti hämmästy, koska muahan herkistää hyvin monet asiat. =D
Lisäksi mies oli jo aikaisemmin tuonut mummolastaan vanhan valkoisen kaapin, koska meillä ei ole mitään lääkekaappia, ja sellaista on kuitenkin kovasti meillä kaivattu. Kaappi oli valkoiseksi maalattu ja siinäkin oli maalipinta jo parhaat päivänsä nähnyt. Olimme sitä jo varmaan ainakin vuoden päivät jutelleet, että kaappi pitäisi maalata ja ottaa käyttöön. Nyt kun miehellä oli maalausinspiraatio päällä, hän sipaisi kaapin samalla sävyllä.
Kaapin sisustan rakas mieheni sipaisi hopealla spraymaalilla, mitä oli jämiä talliin jäänyt.
Saatiinpa taas vähän rojua sekä uuteen elämään kauniin värisinä että jämämaaleja käytettyä.
Siinä ne söpsät nyt on porukalla. Kaksi kaunista. Olen niin kovin kiitollinen näistä ihanista esineistä.
Mies vielä itse sorvasi kumpaankin uudet nupit. Kyllä on kaunista. Kiitos rakkaani. MRS ♥
Samaiselta kirppikseltä lähti mukaan myös pari lasiesinettä. Sininen luultavasti jälkiruokamalja ja toinen tuikkulyhty ... lila. Nyt saa hämmästyä... ;D
Haluan vielä kiittää kaikkia ihania blogiystäviäni ja kynsilakkaystäviäni, jotka ovat laittaneet mulle ihania viestejä tämän blogihiljaisuuden aikana, ja tietysti niitä jotka ovat ilmaisseet kaipailleensa postauksiani IRL. ♥
Tilanne on nyt se, että olen ohjannut vähäiset voimavarani puuhaamiseen tosielämässä, ja kaikkeen ei voimat ja keskittymiskyky tahdo riittää. Olen kyllä ottanut koko ajan vähäisistä lakkauksistani valokuvat, että kunhan saan kuvat muokattua ja tekstit valmiiksi, voitte varautua päiväkirjamerkintätulvaan. Varsinainen tsunami on sillä saralla tulossa. Pitäkää varanne.
I'll be back. =D
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)