Kynsilakkaystävän kosto

Kuten suloinen Teanna jo aiemmin blogissaan kirjoitteli, kaikki kynsilakkavaihdot ei aina suju ihan niinkuin piti.
Yleensä vaihtareissa sovitaan lakat, jotka vaihdetaan päittäin, ja ne lähetetään vaihtarikaverille.
Vaihtarikaveri lähettää sitten vastaavasti sovitut lakat takaisin päin.
Näinhän se yksinkertaisuudessaan menee. Yleensä.

Kaikki alkoi siitä, kun mainittu ihana kynsilakkaystäväni tarjosi mulle vaihdokkaaksi essien to buy or not to buy. Kiljuin riemusta, että joojoojoo, mulle mulle mulle, koska sattumoisin kyseinen kaunokainen lila lakka ei ollut siihen mennessä löytänyt tietään luokseni kaltaistensa lilojen lakkojen luokse.
Niinhän se se sitten tulla tupsahti kotio. Ja se on niiiiiiiiiiin kaaaaaaaaaaaaauhean kaunis.
Mukana oli vielä söpösti pakattu pieni kirje. Sitä käyn aina välillä lukemassa, kun kaipaan piristystä. ♥

Kevyttä järkytystä kyseinen paketti herätti ulkomuodollaan, kun sen postilaatikosta kävin hakemassa.
Vähän aikaa hämmästelin kuoren kupeessa olevia varoitusmerkintöjä, ja hitaan hämäläisen pikkuiset aivoni kävivät ylikierroksilla, että pitääkö kutsua puolustusvoimat, palokunta, poliisin pommiryhmä, vai kaikki, koska mulla on selkeästi jotain todella vaarallista postilaatikossa.
Viimein silmäni tavoittivat tutun sanan, jonka ylikuumenneet aivoni viimein tunnistivat: "kynsilakka". Ei siis hätää. Huh huh, melkein jo ehdin pelästyä. =D

Tarina vaihtareista jatkuu. Sovitut vaihtarit saapuivat aikanaan Ameriikan mantereelta ja pakkasin ne sievästi lähtemään pohjoista kohti. Laatikossa oli vähän ylimääräistä tilaa, joten laitoin laatikon täyteen tavaraa, koska ekologisesti ja maailmantaloudellisesti on väärin lähettää tyhjiä laatikoita.
Siispä pakataan laatikot täyteen ja maailma pelastuu... =D

Tähän asti kaikki oli vielä ok. Sitten tapahtui taas hassuja asioita.
Eräänä talvisena päivänä reilu viikko ennen pääsiäistä tulin miehen kanssa ties mistä kotio, ja kävin tavanomaisesti postilaatikolla. Siellä oli mulle osoitettu isokokoinen ruskealla voimapaperilla päällystetty kirje, ja ihmettelin sitä miehelle. En päässyt kuistia pitemmälle hyvin pitkään aikaan, kun jäin asiaa kummastelemaan.
Lähetyksen päältä onneksi onnistuin hahmottamaan kynsilakkaystäväni lähettäjätiedot. Ihmettelin, mitä hän nyt mulle lähettää, ei tässä voi kynsilakkojakaan olla, kun tää on näin laiha...
Mies sanoi, että siinä on suklaarasia. Aika hyvä arvaus, sillä sieltä löytyikin mitä suloisimman näköinen suklaarasia. Rasian sisältö olikin sitten jotain ihan muuta.
Teemana kuulema lilan sijaan seukka parhain väri: vaaleanpunainen. *tykkää*

Olihan siellä suklaatakin. Levy mun ihan enstex lempparia Geishaa !!!
Ja söpösiä Pupuneidin suklaamunia. omnomnom

Sulkkusia vaaleanpunaisia ja liloja pääsiäispupuja söpössä vaaleanpunaisessa pussukassa.
Nukkapallojakaan ei oltu unohdettu tässä paketissa, ja ne saivat ohraruohonsiemeniä.

Harrastustakaan ei ole unohdettu: Konadin vaaleanpunaisia strasseja, vaaleanpunainen kynsiviila ja Technic-huulivoide peltirasiassa. Peltirasia, ihan parhautta.
Juu, käyttöön menee!
Ai niin, ja vielä vaaleanpunaiseen silkkipaperiiin kääritty nytty. Kiinnostaako tietää, mitä siellä on?
Kiinnosti tai ei, seuraavana nytyn sisältö.

Aivan valtavan upea hopeisessa ketjussa ja hopeisella kehyksellä varustettu riipus.
Mustalla pohjalla sateenkaarenväreissä heijasteleva flakies.
Yritin ottaa useamman kuvan, mutta aika huonomma menestyksellä.
Laitan kuitenkin toisena vielä blurrikuvan. On se nätti. ♥

Mukana tietysti lila kortti somisteena pupu munalla.
Kortin sisällä vielä terveisiä. On se hassu tuo Teanna. ♥

Paketin sisältö oli ehdottomasti mieleinen ja ihana.
Hassua, miten sitä kummasti oppii täällä blogistaniassa "tuntemaan" ihmisiä.
Toisekseen tuli mieleen, että joku on selkeesti lukenut mun blogia... =D

Kiitos ihan törkeesti Teanna! Sä oot niin sulonen ja ajattelevainen. ♥

Nii, ja en antanut yhtään palaa suklaata kämppikselle... =D